Näkemykset


Suomen tulee jatkaa verotuksen uudistamista. Työn verotusta tulee keventää jotta se houkuttelee lisää ihmisiä töihin. Lähdeveron tulee olla samalla tasolla kuin Ruotsissa. Omistamisen verotusta on kevennettävä jotta se houkuttelee investointeihin kotimaassa. Tulevaisuuden veronkorotukset tulee ohjata kulutus- ja haittaveroihin. Perintöverosta on luovuttava, ja poistetaan progressiivisuus. Tämä koskee myös pääoma- ja osinkotuloverotusta. Veromallit on pidettävä matalina ja neutraaleina.  Ay-liike täytyy laittaa verolle. Mielellään heti.

Kannatan perustiliä, joka kannustaa toimeliaisuuteen, työntekoon ja säästämiseen. Perustili luo kaikille suomalaisille riittävän sosiaaliturvan muuttuvissa elämäntilanteissa. Yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvaa on parannettava.

Suomen työelämä kaipaa nopeita uudistuksia. Paikallisella sopimisella varmistetaan työntekijän ja työnantajan kyky vastata nykyistä nopeammin arjen haasteisiin. Työllisyystavoitteemme 75-80 prosenttia on yhteiskunnassamme avainasemassa, ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi paikallinen sopiminen on yksi ratkaisevista keinoista.

Turvapaikanhakuun liittyviä prosesseja pitää nopeuttaa. Suomi tarvitsee jatkossa työperäistä maahanmuuttoa – ei lisää vapaamatkustajia.

Luotan yksilön vapauteen ja vastuuseen. Ja teen sen, mitä kanssasi sovitaan.

#Mia210 #Vaalit2019 #Eduskuntavaalit2019 #Helsinki

Vaalikonepoimintoja: Nato

Tulevalla hallituskaudella on aloitettava valmistelu Natoon liittymiseksi.

Liikkuminen on perusoikeus: sujuvan liikenteen puolesta

Kaikki liikkuminen kasvaa, ja kaikki liikkumismuodot kasvavat. Liikkuminen on perusoikeus. Kaikkia liikkumismuotoja tulisi kehittää rinnakkain.

Meidän tulisi varmistua etukäteen ratkaisujen vaikutuksista, esimerkiksi Lauttasaaren sillan remontin yhteydessä tai keskustan alueen valituissa valoristeyksissä.

Katutyöt on saatava nopeammin valmiiksi. Ratkaisuehdotuksia ovat esimerkiksi parempi koordinointi, selkeämpi jaksottaminen sekä taloudellinen kannustin nopeasta valmistumisesta.

Liikennesuunnittelussa ja hankkeissa on otettava aiempaa paremmin huomioon kokonaisuus: liikenteen kokonaisvaikutukset kaupungissa/-sta/-kiin sekä suunnittelussa on käytettävä dataa, joka katsoo eteenpäin, ei taaksepäin.

Liikenteessä on monta näkökulmaa.

Digitalisoitumisen tuomat ratkaisut, puhtaampi liikkuminen sähköisten ratkaisujen myötä. Näiden uusien ratkaisujen myötä on varmaa, että autojen määrä ei vähene. Useita ajankohtaisia isoja projektia eri vaiheissaan mm. Kokoojakatu/keskustatunneli, lentorata, Pisararata, Tallinnatunneli. Asukkaitamme on kuunneltava huolella.

Kaupunkibulevardeja en kannata, ja Kruununsillat tulisi olla myös autoliikenteen käytettävissä. Maanalainen Kokoojakatu tarvitaan, ja Lauttasaaren Sillan sekä Hämeentien ratkaisut ovat lyhytnäköisiä. Jätkäsaareen on rakennettu sumppu, joka ei saa toistua Hernesaaressa.

Näitä asioita ja paljon muuta #sujuvaliikenne #helsinkiliikenne puolesta eilen, tänään ja huomenna.

Työ murroksessa

Työ tulee muuttumaan, uudistumaan. Työelämään syntyy täysin uusia työskentelymahdollisuuksia, ja nykyiset toimenkuvat muokkaantuvat. Tätä muutosta vauhdittaa sekä henkilöstön tarve vaikuttavampaan työelämään, että myös teknologian nopea kehitys. Robotit vievät suorittavan työn, mutta luovat samalla mahdollisuuksia uusille työpaikoille. Tämä tarkoittaa mittavaa tarvetta uudelleenkoulutukselle sekä muutosjohtamiselle.

Koulutus ja osaaminen

Koulutus ja osaaminen ovat tärkeimpiä kilpailu- ja vientivaltteja, mitä meillä Suomessa on.  Suomalainen peruskoulutus on maailman parasta.

Kannustava ja hyvä työelämä

Meidän päättäjien on huolehdittava siitä, että työnteko ja yrittäminen on meillä Suomessa aina kannattavaa, sekä siitä, että työnteko ja yrittäminen on aina joustavaa.

Työnteon ja yrittämisen on aina oltava tekijälleen kannattavampaa, kuin tekemättömyys. Työllisyysastetavoite tulevaisuudessa tulisi olla 75 – 80% tasolla.

Työpaikoilla pitäisi olla oikeus paikalliseen sopimiseen, joka palvelee sekä työnantajaa että työntekijää. Molemminpuolinen jousto sekä työhön liittyvät vaikutusmahdollisuudet, kuten etätyöt, osa-aikatyöt tai liukumat kellonajoissa: työnantajan ja työntekijän tulisi voida itse muokata työnsä säännöt sopiviksi yhteisymmärryksessä.

Työn palkitsevuus koostuu monista asioista, joista yksi tärkeimmistä on hyvä johtaminen. Paikallinen sopiminen ei saa antaa aseita huonoon johtajuuteen, vaan sen tulee ensisijaisesti lisätä viihtyvyyttä töissä.

On huolehdittava siitä, että verotus kannustaa kasvuun. Jotta voimme taata paremman ostovoiman asukkaillemme, työn verotusta on laskettava. Työnteolla pitäisi saada myös rikastua. Työn verotuksen tulisi palkita tekijäänsä, ei rangaista.

Kannustava ja hyvä yrittäminen

Maamme pärjää silloin, kun yritykset haluavat investoida tänne sekä palkata uutta henkilökuntaa.

Suomessa on 283 563 yritystä (Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2016), jotka työllistävät 1,4 miljoonaa ihmistä ja tuottavat veroja, joilla maksetaan tärkeitä palveluita kaikille. Näistä yrityksistä jopa 93,3 prosenttia on alle 10 hengen yrityksiä. *

Työn verotusta on laskettava, jotta yritykset viihtyvät Suomessa. Yrityksen uudelleen investoitavan voiton verotusta on kevennettävä vielä nykyisestään, elintärkeät investoinnit ruokkivat kasvua. Usein yrittäjät toivovat vain kahta asiaa. Ensinnäkin, että saisivat yrittää rauhassa. Tämä tarkoittaa siis lupamenettelyjen edelleen tehostamista ja byrokratian minimoimista. Toiseksi, aitoa paikallista sopimista, joka takaisin joustavuuden jokaisen yrityksen tilanteeseen sopivaksi.

*lähde: Suomen Yrittäjät.