Malmi ei ole vain Helsingin, vaan koko Suomen asia

Helsingillä olisi mielestäni nyt tuhannen taalan paikka keskittää Suomen ilmailun koulutusta Malmille. Koulutuksen keskittämisellä säästetään kustannuksia ja luontoa. Koska lentokentän infra on jo olemassa, sitä ei tarvitse kaavoittaa tai rakentaa uudelleen. Malmista tulisi rakentaa älykkään, sähköisen ilmailun koulutus- ja yrityskeskittymä.

Suomen pääkaupunki tarvitsee oman kentän aikatauluttamattomalle liikenteelle, älykkäälle ja sähköiselle ilmailulle sekä kotimaiselle ilmailualan koulutukselle.

Ja koska Suomen valtiolla ei ole pienilmailustrategiaa, tämä tulee laatia pikaisella aikataululla.

Sähköinen lentoliikenne mahdollistaa joustavan ja räätälöidyn liikkumisen kaupunkien välillä. Se avaa aivan uusia mahdollisuuksia pääkaupunkiseudun ja maakuntien väliseen liikkumiseen. Suomessa saavutettavuus ei ole tätä nykyä kansallisesti täysin kattavaa, kun poikittaisliikenteen verkossa on puutteita.

Taistelu Malmin Lentoaseman puolesta jatkuu.

http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273572-taistelu-malmin-lentokentan-tulevaisuudesta-jatkuu

Älykäs sähköinen ilmailu on tulevaisuuden liikkumista:

http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271871-sahkoinen-ilmailu-on-tulevaisuuden-liikkumista

Mia Nygård

Kaupunginvaltuutettu, Helsinki

Eduskuntavaaliehdokas, Kokoomus

Malmin Lentoaseman Ystävien hallituksen jäsen

Eduskuntaan 2019

Suomen tulee jatkaa verotuksen uudistamista. Työn verotusta tulee keventää jotta se houkuttelee lisää ihmisiä töihin. Lähdeveron tulee olla samalla tasolla kuin Ruotsissa. Omistamisen verotusta on kevennettävä jotta se houkuttelee investointeihin kotimaassa. Tulevaisuuden veronkorotukset tulee ohjata kulutus- ja haittaveroihin. Perintöverosta on luovuttava, ja poistetaan progressiivisuus. Tämä koskee myös pääoma- ja osinkotuloverotusta. Veromallit on pidettävä matalina ja neutraaleina.  Ay-liike täytyy laittaa verolle. Mielellään heti.

Kannatan perustiliä, joka kannustaa toimeliaisuuteen, työntekoon ja säästämiseen. Perustili luo kaikille suomalaisille riittävän sosiaaliturvan muuttuvissa elämäntilanteissa. Yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvaa on parannettava.

Suomen työelämä kaipaa nopeita uudistuksia. Paikallisella sopimisella varmistetaan työntekijän ja työnantajan kyky vastata nykyistä nopeammin arjen haasteisiin. Työllisyystavoitteemme 75-80 prosenttia on yhteiskunnassamme avainasemassa, ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi paikallinen sopiminen on yksi ratkaisevista keinoista.

Turvapaikanhakuun liittyviä prosesseja pitää nopeuttaa. Suomi tarvitsee jatkossa työperäistä maahanmuuttoa – ei lisää vapaamatkustajia.

Luotan yksilön vapauteen ja vastuuseen. Ja teen sen, mitä kanssasi sovitaan.

#Mia210 #Vaalit2019 #Eduskuntavaalit2019 #Helsinki

Älykäs ilmailu on tulevaisuuden liikkumista

Blogini maaliskuulta 2019.

MAF Suomen Lähetyslentäjät ry yhdessä kumppiverkoston kanssa järjestivät konferenssin ekologisesta ja sähköisestä lentämisestä Helsingissä 6.3.2019. Tämä blogi on jatkoa konferenssin debattikeskusteluun, jossa myös itse olin osallisena.

 

Lentäminen on tulevaisuudessakin yksi tärkeimmistä liikkumismuodoistamme. Toimiala on muuttumassa aiempaa ympäristöystävällisemmäksi. Lentämisessä onkin juuri nyt meneillään murros, jota voidaan verrata 90-luvun matkapuhelimien tuloon. Entinen kerosiinia polttava moottorilentoliikenne tullaan lähitulevaisuudessa korvaamaan ekologisesti kestävämmillä sähkö- ja hybridikoneilla.

 

Alan teknologinen kehitys on ollut viime vuosina huikeaa. Jo tällä vuosikymmenellä tulemme näkemään ensimmäiset sähkö- ja hybridikoneilla toteutettavat kaupalliset reittilennot. Koko ilmailualan odotetaan siirtyvän sähkökoneiden käyttöön kotimaan lentoliikenteessä viimeistään 2040-luvulla. Arviota tukee se, että kaikki maailman johtavat lentokonevalmistajat ovat kiihdyttäneet sähköiseen ilmailuun liittyvää tuotekehitystään. Ekologinen liikkuminen on päivän trendi ja alan toimijat vastaavat asiakkaidensa kysyntään.

 

Sähköinen lentoliikenne mahdollistaa joustavan ja räätälöidyn liikkumisen kaupunkien välillä. Se avaa aivan uusia mahdollisuuksia pääkupunkiseudun ja maakuntien väliseen liikkumiseen. Suomessa saavutettavuus ei ole tätä nykyä kansallisesti täysin kattavaa kun poikittaisliikenteen verkossa on puutteita.

 

Sähköinen lentoliikenne ei vaadi yhtä suuria infrainvestointeja kuin maanteiden ja rautateiden ylläpito- ja uudisrakentaminen. Se mahdollistaa liikkumisen tulevaisuudessa myös sellaisten kaupunkien välillä, joiden välillä ei ole nykyään suoria yhteyksiä. Siksi on tärkeää, että maakunnat pitävät jatkossakin lentokenttänsä hyvässä kunnossa.

 

Miksi Uudenmaan Liikennestrategia 2025:ssä puhutaan lentokentistä lähinnä kansainvälisen liikenteen solmukohtina? Miksi osin jo vanhentunut Suomen Lentoliikennestrategia 2012-2015 ei huomioi kunnolla sähköisen lentoliikenteen kasvua? Kysymyksiä herättää myös Finavian rooli. Väylävirastonkaan alle lentoliikenteen asiat eivät kuulu. Kuka Suomessa nykyisin huolehtii ilmailualan kehittämisestä?

 

Aluelentokentillä on tulevaisuudessa kasvava merkitys kansallisen liikenteen tukikohtina. Jos Helsingistä on mahdollista päästä puolessa tunnissa Tampereelle, kuka haluaa jatkossa käyttää liikkumiseen tunnin tai kahden vuoroja? Vaikutan Malmin Lentoaseman Ystävien hallituksessa ja Helsingin osalta Malmin lentokenttä olisi oivallinen sähköisen ilmailun tukikohtana. Lisäksi Malmia myös koulutuspaikkana tukee myös se, että pääkaupunkiseudulla on suuri potentiaali koulutettavia sekä suuri määrä kouluttajia.

 

Kannatan entistä vahvemmin Malmin säilyttämistä lentoliikennekäytössä.

 

 

Talven lumikuormien ja katujen hiekoitukseen käytetyn hiekan puhdistamisesta

Blogini helmikuulta 2019.

Helsingin kaupunki kerää kaduiltaan runsaslumisina talvina jopa 5000 kuormalavallista lunta päivässä. Viidesosa lumimäärästä – eli noin 1000 kuormalavallista päivässä – loppusijoitetaan puhdistamattomana suoraan Itämereen. Loput lumesta kerätään kasoihin lumenkaatopaikoille.

 

Keväällä liukkaat kadut hiekoitetaan. Hiekka ja sepeli siivotaan pois kaduilta ennen kesää. Hiekat ja sepelit toimitetaan kaupungin osoittamiin ulkovarastointipaikkoihin.

 

Kaduilta aurattu lumi ja hiekoitussepeli ovat ympäristölle ja merelle haitallisia. Ne sisältävät mm. raskasmetalleja, liikennepölyä, pakokaasujäämiä ja asfalttia. Hiekoitussepeli olisi mahdollista uusiokäyttää mikäli sen puhdistamiseen löytyy toimiva ja taloudellisesti kestävä ratkaisu.

 

Helsingin kaupungin tulisikin käynnistää nopealla aikataululla kartoitus niistä teknisistä ratkaisuista, joilla kaduilta kerätty lumi ja hiekoitussepeli voidaan puhdistaa. Helsingin tulee luopua puhdistamattoman lumen kaatamisesta Itämereen. Hiekoitussepelin osalta tulee tutkia mahdollisuudet raaka-aineen kierrättämiseen ja uusiokäyttöön. Tavoitteina on vähentää Itämereen kohdistuvaa jätekuormitusta sekä tehostaa materiaalien uusiokäyttöä. Tavoitteet tukevat Helsingin kaupungin voimassa olevaa ympäristöstrategiaa.

Maahanmuutto: nyt on tekojen aika

Blogini tammikuulta 2019.

Tarvitsemme nopean vaikuttavuuden toimenpiteitä

 

Oikeus omaan kehoon ja seksuaalisuuteen, oikeus opiskella ja tehdä työtä, oikeus päättää itse omasta tulevaisuudestaan kuuluu tasavertaisesti kaikille ihmisille, tytöille ja pojille. Olen seurannut viime päivät lähinnä järkyttyneenä Oulussa (sunnuntaina myös Roihuvuoressa) esiin nousseita nuoriin tyttöihin kohdistuvia seksuaalirikoksia.

 

Me Suomalaiset olemme olleet kovin sinisilmäisiä. On menty kansainvälisten sopimusten taakse. On haluttu olla EU:n malliesimerkkejä maahanmuuttoasioiden käsittelyssä. Vasemmistoliitto, SDP ja Vihreät ovat vastustaneet jo vuosia kaikkia maahanmuuton kiristykseen tai paperittomien palautuksiin liittyviä toimia. Hallituspuolueet ovat taiteilleet suvaitsevaisuus- ja rasismisyytösten välissä.

 

Suomessa on haluttu hillitä kaikin tavoin maahanmuutosta käytävää keskustelua. Maahanmuutto on kuitenkin aihe, josta meidän pitää uskaltaa puhua. Ilman leimautumisen pelkoa, ilman pelkoa rasismisyytöksistä. Työperäisestä maahanmuutosta olemme varmasti samalla linjalla.

 

Oulun osalta kaivataan nopeita toimia raiskausaallon pysäyttämiseksi. Lainsäädäntöön tehtävät kiristykset ovat hyvä asia.

 

Rikolliset on laitettava ensimmäisellä koneella takaisin kotimaahansa. Tämä on ensisijainen, suomalainen vankila toissijainen ratkaisu.

 

Tarvitaan myös muitakin toimenpiteitä. Ehdotukseni nopean vaikuttavuuden toimenpiteistä:

– Rohkaistaan vanhempia käymään lastensa (sekä tyttöjen että poikien) kanssa kodeissa avointa keskustelua Oulun tapahtumista ja sosiaalisen median turvallisesta käytöstä.

– Rohkaistaan nuoria puhumaan keskenään sosiaalisessa mediassa eteen tulevista ikävistä asioista.

– Järjestetään Suomen kouluissa nuorille tarkoitettuja keskustelutilaisuuksia, joissa kerrotaan maahanmuuttoon liittyvistä kulttuurisista eroista.

– Avataan jokaiselle turvapaikkahakemuksensa sisään jättävälle Suomen rikoslain sisältö.

– Kerrotaan eri uskontokuntaa edustaville siitä, mitä sukupuolten välinen tasa-arvo Suomessa tarkoittaa.

 

Akuutin ongelman ratkaisemisen lisäksi meillä tulee olla rohkeutta puhua ja tehdä päätöksiä myös tulevaisuudesta: 

– Millaisia maahanmuuttajia Suomi ottaa jatkossa vastaan?

– Millaista sosiaaliturvan tasoa Suomen tulee jatkossa tarjota maahanmuuttajille?

– Mitä paperittomille tehdään?

– Miten palautukset hoidetaan aiempaa tehokkaammin?

 

Mia Nygård

Helsingin kaupunginvaltuutettu ja Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsen

Eduskuntavaaliehdokas 2019

 

 

Twitter: https://twitter.com/miangrd

Helsingin ryhdyttävä toimenpiteisiin poikien syrjäytymisen ehkäisemiseksi

Blogini joulukuulta 2018.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Käsittelemme tänään esitysehdotusta liittyen kestävän hyvinvoinnin mittaamiseen. Esitysehdotuksessa todetaan muun muassa näin: Kestävän kasvun turvaamiseen sisältyy yhtenä alateemana lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy.

Kestävän hyvinvoinnin kannalta erityisesti tämä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy on aihe, johon haluan tarttua nyt hieman erilaisesta näkökulmasta ja nostaa erityisesti esiin poikien syrjäytymisen näkökulman.

Suomen aiempi kärkisija Pisa-tilastoissa on kääntynyt heikkeneväksi sijoitukseksi kansainvälisissä oppimisvertailuissa. Moni opetusalan ammattilainen on nostanut esiin huolen siitä, että varsinkin poikien oppimistulokset laskevat.

Ammattikoulun opettajilta tulee viestiä siitä, että osa kouluun tulevista peruskoulunsa päättäneistä ei hallitse peruskoulutason lukemista ja matematiikkaa. Valmiudet jatko-opintoihin ja työelämässä etenemiseen ovat lähtökohdiltaan heikot.

Moni onkin herännyt Suomen laskeviin syntyvyyslukuihin. Yhdeksi syyksi on nostettu se, että koulussa edelleen hyvin pärjäävät tytöt eivät enää kohtaa ”perheenperustamismielessä” ammattikoulutuksen saaneita poikia. Lasten hankinta on vielä oma lukunsa, halu hankkia lapsia epävarmassa taloudellisessa tilanteessa ei ole nuorten suosiossa.

Olenkin tehnyt aloitteen, jossa edellytetään, että Helsingin olisi ryhdyttävä pikaisesti kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin poikien syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja heidän oppimistulostensa parantamiseksi.

Aloitteen allekirjoittaneiden toimesta pyydämme Helsingin kaupunkia käynnistämään pikaisen selvitystyön siitä, mihin kaikkiin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä poikien oppimistulosten parantamiseksi ja heidän kasvavan yhteiskunnasta syrjäytymisensä ehkäisemiseksi.

Lähtökohdaksi raamittamaan tätä työtä, aloitteessa esitämme ainakin seuraavat kysymykset:

  • Miten peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen lisääntyvä itseohjaus sopii nuorille pojille joiden psyykkinen kehitys kulkee pari vuotta jäljessä tyttöjen vastaavaa? Mitkä olisivat itseohjautuvan opiskelun vaihtoehdot heikommin pärjääville?
  • Onko nykyisillä koululuokkien rakenteilla vaikutusta poikien oppimistuloksiin?
  • Miten perheitä voidaan aktivoida tukemaan omien lastensa koulunkäyntiä?
  • Tarvitaanko kouluihin lisää erityishenkilökuntaa auttamaan heikommin pärjääviä?
  • Millä konkreettisilla toimenpiteillä voimme luoda tulevaisuudenuskoa nuoriimme?
  • Millä konkreettisilla toimenpiteillä varmistamme, että nuorillamme on tulevaisuudessa työtä ja turvattu toimeentulo?

Puheeni ja aloitteeni valtuustossa 12.12.2018 #helvaltuusto  

Lauttasaaren Silta: järjetön päätös heikentää yhteysinfraa Helsingissä

Blogini marraskuulta 2018.

Lisää tilaa jalankulkijoille ja kalastajille, pyöräilijöiden tila pidetään ennallaan. Sillalta varataan tilaa myös lumen väliaikaiseen säilytykseen, sekä mahdollistetaan kesäisten kävelyiden lisääntyminen. Remonttiaika kevyt 3 vuotta 1+1 kaistalla, asukkaidemme arjen piristäjäksi.

 

Helsingin Sanomat 27.11. uutisoi kuitenkin kärjellä ’Lauttasaaren sillalta nipistetään yksi autokaista pyöriä ja kävelijöitä varten’.

Otsikko antaa johtaa jälleen harhaan, sillä 27.11. kaupunkiympäristölautakunnassa hyväksytyssä Lauttasaaren Sillan suunnitelmassa lisää tilaa tulee jalankulkijoille sekä kalastajille. Pyöräilijöiden tila pysyy ennallaan, sillä tila nykyisellään on jo ’ihanteellinen’. Sillalta varataan kaupunkiympäristön apulaispormestari mukaan tilaa myös lumen väliaikaiseen säilytykseen, sekä mahdollistetaan kesäisten kävelyiden lisääntyminen.

Lauttasaari on yksi kovimmin kasvavista alueista Helsingissä, ja kasvaa jatkossakin. En voi ymmärtää, miksi yhteysinfraa halutaan heikentää kasvavilla alueilla Helsingissä. Kaikki liikkuminen kasvaa, ja liikkumismuotoja tulisi kehittää rinnakkain: myös eri ikäryhmät huomioiden, sillä tämä iskee erityisesti lapsiperheisiin, harrastaviin nuoriin sekä senioireihin. Kaistojen 2+2 malli olisi mahdollistanut Lauttasaaren SIllan joustavamman hyödyntämisen myös tulevaisuuden liikkumisratkaisujen suhteen. Metron myötä Lauttasaaren osista on jo valmiiksi heikennetty julkisia yhteyksiä, joita on toivottu takaisin, mutta toistaiseksi tähän huutoon ei ole vastattu.

Ruuhkista eivät kiitä asukkaamme, eikä ympäristö.

Kyseinen hanke on edennyt kaupungilla kuitenkin kuin juna: esiteltiin ensimmäistä kertaa Jätkäsaaressa syksyn alussa, jonka jälkeen valmis suunnitelma esiteltiin Lauttasaaressa lokakuussa. Suunnitelma haluttiin saattaa myös välittömästi voimaan niin, että valitusmahdollisuudet saadaan minimoitua. Siihen se kiire sitten päättyykin, kun saadaan revittyä remontti auki, ja kaistaratkaisu 1+1 asukkaidemme ja ympäristön iloksi seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.

Kolme vuotta remontille on järjettömän pitkä ja samalla aivan liian pitkä aika.

Yhteysinfran heikentäminen on järjetön päätös, asukkaidemme laajan palautteen ja mielipiteiden sekä asukkaidemme arjen ylenkatsomista. Lauttasaaren Sillan suunnitelman kiirehtimisen ja pakottamisen myötä olen hyvin huolissani asukkaidemme vaikutusmahdollisuuksien toteutumisesta, kuntalain sekä ’Toimiva Helsinki’ –kaupunkistrategian ja arvojen mukaisesti. Helsinki suhtautuu ylimielisesti asukkaidensa ääneen: kaupunkiympäristölautakunnan terveiset Lauttasaaren asukkaille olivat ’kyllä ne tottuvat yhteen kaistaan’. Olisiko aika siirtää kansalaisaloitteet kuntatasolle? Ja entä ne yritys- ja yrittäjyysvaikutukset, toistaiseksi eli kokonaan huomioimatta? Olen kaupungille tehnyt erillisen aloitteenkin, selvitystyön käynnistämiseksi kasvavien liikenneruuhkien vaikutuksesta Helsingissä toimivien yritysten sijoittautumissuunnitelmiin

Jotta liikenne ei täysin seisoisi, tulisi Ruoholahden-Kampin alueella tehdä mittavia parannustoimenpiteitä valoristeysten ohjaukseen. Tämä koskee tilannetta myös Lauttasaaren päässä: Saarellahan liikenne haarautuu Saaren eri puolilta, ja nyt valo-ohjauksen toimivuus onkin varsin tärkeässä osassa. Kysymys kuuluukin, käytetäänkö sitä sujuvoittamaan liikennettä, vai haittaamaan entisestään.

 

Tässä vielä päätöksenteon taustalla huolettaneet ’faktat’ ja antamaani palautetta lautakunnan suuntaan:

Asukasmäärä sekä käyttömäärädatat suunnitelmissa:

  • Asukasmäärän kasvu on suunnitelmissa arvioitu alakanttiin. Suunnitelma ei nojaa yleiskaavan mahdollistamaan asukasmäärän kasvuun, vaan tämän alle.
  • Käytetyissä datoissa/luvuissa tulisi huomioida paremmin myös talvikuukaudet ja huonommat kelit ja käyttömäärät eri ’välineistön’ suhteen. Nyt tätä ei ole tehty.

Remonttiaika:

  • Remontin on määritelty kestävän peräti 3 vuotta, joka jo itsessään vaikeuttaa asukkaidemme arkea ja kulkemista. Kolme vuotta on liian pitkä aika. Suunniteltu 3 vuoden remonttiaika tulisi saada lyhyemmäksi, jotta asukkaidemme arjen sujuvuus ei vaarannu.

Toimiva infra, toimiva kaupunki:

  • Lauttasaaren osista on jo valmiiksi heikennetty julkisia yhteyksiä, joita on toivottu takaisin, toistaiseksi kaupunki ei ole vastannut huutoon. Esim. Vattuniemestä on kaivattu toimivaa suoraa bussilinjaa takaisin.
  • Jätkäsaaressa näemme jo rakennettujen liikennesumppujen arkivaikutukset.
  • Suunnitelmissa ei ole riittävästi huomioitu liikenteen sumppuuntumista Saarella vs Ruoholahden/Jätkäsaaren päissä.
  • Suunnitelma tulisi tehdä ensin kokonaisvaltaisempana ennen hyväksyntäprosessia, jotta vaikutukset nähdään oikeasti koko mittakaavassaan.
  • Nyt suunnitelmaa ollaan hyväksymässä pienissä erillisessä osassa, joka vaikeuttaa suunnitelman kokonaistoimivuuden hahmottamista.

Kokeilun ehdotus

  • Ehdotan, että teemme kokeilun sujuvuudesta sulkemalla yhden kaistan ensin, ennenkuin Sillalle tehdään peruuttamattomia muutoksia. Tällä tavalla näemme vaikutuksia paremmin.

 

Mia Nygård

Yrittäjä, kaupunginvaltuutettu (Kok).

Lauttasaaren Kokoomuksen hpj.

Kiinteistöstrategiasta ratkaisuja sisäilmaongelmiin Helsingissä ja muuallakin

Blogini marraskuulta 2018.

Investointien vaihtoehtoiset rahoitusmallit tulisi ottaa käyttöön Helsingissä mahdollisena ratkaisuna nopeasti kasvavien päiväkotipaikkojen lisätarpeeseen ja sisäilmaongelmaisten koulujen korvausrakentamiseen. 

 

Helsinki ja sen asuinalueet kasvavat kovaa vauhtia. Vuosittain yhä useampi helsinkiläinen lapsi tai nuori aloittaa polkunsa uudessa päiväkodissa tai koulussa.

 

Helsingin asuntoalueilla ongelmana ovat päiväkotipaikkojen riittävyys, ja toisaalla käyttöiän päässä olevat päiväkoti- ja koulurakennukset, joissa kärsitään sisäilmaongelmista. Rakennusten väistötilat eivät aina sijaitse vanhojen tilojen läheisyydessä. Liikkuminen oman päiväkoti- ja koulualueen ulkopuolelle tuo monelle helsinkiläisperheelle päivittäin haasteita arjen sujuvuuteen.

 

Helsinki on perinteisesti hankkinut rakennukset omaan taseeseensa tai vuokrannut valmiit tilat ulkopuolisilta. Päiväkoti- ja koulurakennukset ovat sikäli haasteellisia että lapsia ei voi sijoittaa – edes väistön ajaksi – mihin tahansa rakennukseen. Päiväkodit ja koulut edustavat erityisrakentamista, joissa tulee huomioida monin eri tavoin lasten turvallinen ja virikkeellinen oppimisympäristö.

 

Markkinoilla on tarjolla kunnille useita muitakin rahoitusmalleja kuin suora taseomistus. Tällaisia investointien vaihtoehtoisia rahoitusmalleja ovat esimerkiksi kiinteistöleasing ja erilaiset elinkaarimallit. Malleja yhdistää se, että ne ovat taseen ulkopuolisia eriä jotka jakautuvat tasaisesti käyttötalouden kulueriksi käyttöaikanaan. Vaikka kaupunki ei itse omista rakennuksia, ne on rakennettu varta vasten kaupungin tarpeita varten. Koska rahoitus hoidetaan taseen ulkopuolisena eränä, rakennustahti ei ole sidottu kaupungin investointikehykseen.

 

Kaupunkistrategian mukainen kiinteistöstrategia on parhaillaan valmistelussa. Odotan kovasti kiinteistöstrategian tuovan meille päätettäväksi sellaisten vaihtoehtoisia rahoitusmallien käyttöönoton, joiden avulla voidaan nopeuttaa uusien päiväkotien, koulujen tai senioritalojen rakentamista eri puolille Helsinkiä.

 

Tavoitteena on sujuvampi ja terveempi arki asukkaillemme.

#helvaltuusto

Pelastuskoulu tulee säilyttää Helsingissä

Blogini marraskuulta 2018.

On tärkeää, että Helsingissä koulutetaan pelastusalan ammattilaisia vastaamaan Helsingin ja Uudenmaan suuren väestökeskittymän pelastustoiminnan haasteisiin.

Pääkaupunkiseudulta löytyvät muun muassa metro, öljysatama, ydinvoimala ja lentokentät. Täältä löytyy myös useita yhteiskunnan hallinnon ja huoltovarmuuden kannalta kriittisiä kohteita. Näiden pelastusvarmuus on tärkeää, ei vain Helsingin seudun, vaan koko Suomen kannalta. Toimiva ja turvallinen infrastruktuuri luovat arjen turvallisuutta jokaiselle suomalaiselle. Toimivan valtion yksi keskeisimpiä tehtäviä ovat erinäiset turvallisuustehtävät, koko yhteiskunnan turvaksi.

Olisi hyvin lyhytnäköistä aluepolitiikkaa siirtää Pelastusalan koulutusyksikkö pois Suomen suurimmasta kaupungista, jossa kysyntää pelastushenkilökunnalle on suuren väkimäärän vuoksi eniten. Väkimäärä kasvaa niin suhteellisesti kuin absoluuttisesti koko ajan, joten pelastusalan koulutusmääriä pitäisi pikemminkin lisätä.

Kustannusten säästö on tärkeää. Tämä on myös se peruste, jonka vuoksi oppilaitoksen toimintoja ollaan nyt keskittämässä yhteen yksikköön. Kansallinen huolto- ja pelastusvarmuus on mielestäni tässä tapauksessa silti tärkeämpää, kuin hajasijoittamisesta saatavat epävarmat kustannussäästöt.

Helsingin kaupungin tulisi ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen, että Palo- ja pelastusalan sekä ensihoidon ammattilaisten koulutus säilyy Helsingissä myös tulevaisuudessa.

#maksuton2aste Helsingissä

Blogini syyskuulta 2018.

Puheeni liittyen ongelmalliseen aloitteeseen maksuttomasta toisen asteen opinnoista Helsingissä.

 

**
Kiitos puheenjohtaja, ja arvoisat valtuutetut.

Kuten todettu, on tärkeää kohdistaa varoja vähävaraisten opintojen tukemiseen niin, että kenenkään opiskelu ei jää suorittamatta vanhempien vähävaraisuuden vuoksi. Kuten todettu, hallituksen toimesta jo päätetty ja voimaan astuva valtakunnallinen opintotuen oppimateriaalilisä tulee takaamaan tätä tärkeää asiaa. Nämä valtakunnalliset ratkaisut takaavat tasa-arvon kaikkien opiskelijoiden kesken. Meillä täällä Helsingissäkin ongelmaan vastataan parhaiten kohdentamalla tuki sitä tarvitseville.

Yhteiskunnan varat ovat rajoitetut eikä kaikille voi tarjota kaikkea ilmaiseksi. Kysynkin siis, miten tasa-arvoiselta kuulostaa Helsingin asukkaitamme kohtaan, että laitamme heidät maksamaan myös muiden palveluista?

Helsingin opettajat ovat ilmoittaneet vastustavansa aloitetta. Nuorisoneuvosto on ilmaissut huolensa siitä, että onko tämä oikea kohde resursseille?

Aloitteen vaikutuksen on arvioitu olevan lähempänä 20 M€. Kun yhteiskunnan varat ovat rajoitetut, tulisi budjettikohdentamisen raamit haastaa. Jokaisella lapsella on oikeus opiskella terveissä tiloissa, ja aikuisilla työskennellä. Meillä on liian monta homekoulua jonossa, ja tilanteita ratkotaan parakein ja tiivistyksin. On siis tärkeää pystyä ohjaamaan resurssejamme koulujen peruskorjauksiin ja edelleen laadukkaaseen opetukseemme. Lisäksi digimateriaalien viisas kehittäminen on mieletön mahdollisuus: esityksessä kerrotaan oppimateriaalien kustannukseksi 2500€ per oppilas, joten myös digitaalisten ratkaisujen käyttöä tulisi kehittää niin, että kuluja saadaan alas.

Kannatan palautusesitystä. Kiitos.

#helvaltuusto